Norjan kansallissymbolin tukena on ruotsalainen teräsrakenne

Uusi Holmenkollen ei ole yksinomaan näyttävä urheilupaikka, josta avautuu upeat maisemat koko Oslon yli. Lähes 2 000 epäsymmetrisestä profiilipalkista koostuva hyppyrimäki on sekä geometrinen että hitsaustekninen mestariteos.

Oslo ja Holmenkollen eivät suinkaan ole ensimmäistä kertaa kansainvälisen mäkihypyn keskipisteenä – tämän maailman vanhimman hyppyrimäen ansioluettelossa ovat mm. MM-kilpailut 1966 ja 1982 sekä talviolympialaiset 1952. Ennen Oslon tämänvuotisia MM-kisoja vanha hyppyritorni jouduttiin kuitenkin purkamaan ja tilalle rakennettiin uusi. Vanhan tornin mäkiprofiili oli uusien kansainvälisten sääntöjen mukaan liian kapea. Voittajaehdotuksen nimi oli "Holmenkollenin majakka", koska torni näkyy mäen jatkeena yötaivasta vasten majakan tavoin.

Tornin monimutkaiset yhtymäkohdat kulmineen sekä hitsaus- ja pulttiliitoksineen muodostavat tukevan ja muodoltaan mielenkiintoisen kokonaisuuden. Ruotsalainen Lecor Stålteknik valmisti ja asensi tornin teräsrakenteet. Rakentaja käytti teräslaatua S460M. Se asettaa erityisvaatimuksia lisäainemateriaaleille, koska niiden on oltava ominaisuuksiltaan iskusitkeitä. Siksi Lecor Stålteknik valitsi ESABin OK 48.08 -hitsauspuikon, jonka iskusitkeysarvot ovat hyvät aina -40 °C:ssa, sekä FILARC PZ6102- ja FILARC PZ6138 -täytelangat.

Suurin Holmenkollenin asettama haaste ei kuitenkaan ollut valmistus eikä materiaalin valinta, vaan monimutkainen asennustyö, jossa pystytettiin runsaan tuhannen tonnin epäsymmetrinen ja vapaasti seisova konsoli käyttämättä pilareita tai muita tukia.

– Jaoimme rakenteen yhteensä 10 osaan, Lecor Stålteknikin toimitusjohtaja Tennce Carlsson kertoo. Siten yksikään ei painanut yli 150 tonnia, mikä oli käyttämämme nosturin enimmäisraja. Kulutimme puolalaisen toimittajamme kanssa hankkeessa yhteensä lähes 15 tonnia hitsauslisäaineita.

Tarkkuuden varmistamiseksi osat koeasennettiin ensin yhteen Puolan konepajalla. Rakenne koottiin ja mitoitettiin, sidoskohdat merkittiin ja kokonaisuus purettiin maalaamista varten. Seuraavaksi kaikki osat kuljetettiin rekoilla Osloon. Siellä Lecorin asentajat kokosivat osat asennusalustalla, mittasivat tarkkuuden laserilla, hitsasivat rakenteet ja maalasivat hitsit.

– Hyppyrimäen alemmista neljästä osasta muodostuvat orret ovat hitsattuja ja ylemmät osat on kiinnitetty pultein, Carlsson kuvaa rakennetta.

Lecorin konepajapäällikkö Per-Arne Åberg valvoi Holmenkollenin asennusta. Nykyisin hankkeen muistelu on hänestä sekä hirvittävää että mukavaa.

– Kyseessä on aivan ainutlaatuinen rakenne. Tuskin olen enää koskaan missään vastaavassa mukana. Alkuvaiheessa läpikäytävien piirustusten, hitsaussuunnitelmien ja puhelinkokousten määrä uuvutti minut niin, että olin henkisesti loppu vielä vuoden jälkeenpäinkin – ja samalla Holmenkollen on ehdottomasti urani kiinnostavin työ.

Mieleenpainuvaa oli Åbergin mielestä ensimmäinen nosto, mutta mahtavinta kolmannen osan asentaminen paikalleen. – Olo oli etukäteen hieman epävarma, koska kyseessä oli jättikokoinen rakenne, jonka piti sopia yhteen kahden edellisen kanssa. Samaan aikaan työtämme seurasi tiiviisti norjalainen tv-tiimi, joka kuvasi koko prosessin. Kaikki sujui kuitenkin täydellisesti, ja itse taikurikin hämmästyi osien sopiessa täydellisesti yhteen.

– Meillä on ESABin jälleenmyyjän kanssa erinomaisesti toimiva yhteistyö, Åberg kehuu. Hän käy täällä 1–2 kertaa viikossa auttamassa tilauksissa, koneiden huolloissa ja kertomassa uusista menetelmistä. Saatan myös soittaa suoraan ESABille tarvitessani apua uusien seosten tai teräslaatujen hitsauksissa. Yhteistyömme ESABin kanssa on toiminut aina ongelmitta, ja saan sieltä aina apua ja tukea.