Edellinen Seuraava

ESABin osaamiskeskus.

Hitsausmenetelmät

Hitsauksella tarkoitetaan osien liittämistä toisiinsa käyttämällä hyväksi lämpöä ja/tai puristusta siten, että osat muodostavat hitsauksen jälkeen jatkuvan yhteyden. Hitsauksessa voidaan käyttää lisäainetta, jonka sulamispiste on suunnilleen sama kuin perusaineen sulamispiste.

Useimmat hitsausprosessit käyttävät hyväksi lämpöä, jolla sulatetaan liitettävien osien railopinnat ja hitsauslisäaine. Tästä tuloksena on hitsisula, joka jähmettyy hitsiksi ja liittää osat toisiinsa. Tavallisimpien hitsausprosessien lämmönlähde on valokaari, jolloin näitä prosesseja kutsutaan kaarihitsausprosesseiksi.Sähköenergia muutetaan elektrodina olevan sulavan lisäainelangan ja työkappaleen välissä palavan valokaaren avulla lämmöksi.

Valokaarella tarkoitetaan kaasussa tapahtuvaa sähköpurkausta. Valokaaren avulla pystytään kehittämään tehokkaasti ja nopeasti riittävän korkeita lämpötiloja ja suuria lämpömääriä. Valokaaren lämpötila vaihtelee hitsausprosessin mukaan ja voi olla korkeimmillaan kymmeniä tuhansia asteita. Puikkohitsauksessa valokaaren ytimen lämpötila on noin 5000-6000oC.

Muita energialähteitä hitsauksessa ovat mm. kaasuliekki, fokusoitu säde (laser- tai elektronisuihku), mekaaninen energia ja diffuusio.

Hitsaustapahtuma on suojattava ympäröivältä atmosfääriltä (so. ilmalta), varsinkin sen typeltä ja hapelta, jotka vaikuttavat haurastavasti hitsin ominaisuuksiin. Tämä tapahtuu eri hitsausprosesseissa eri tavoin:

  • suojakaasu: mm. MIG/MAG-, TIG- ja plasmahitsaus
  • kuona: mm. puikko- jajauhekaarihitsaus
  • suojakaasu ja kuona: MAG-täytelankahitsaus
  • tyhjiö: elektronisuihkuhitsaus
  • mekaaninen puristus: vastushitsaus

Hitsausta käytetään mm. metallien, muovien ja keraamien liittämiseen. Kun hitsauksella liitetään kappaleita tosiinsa, kutsutaan sitä myös liitoshitsaukseksi. Hitsausta voidaan käyttää myös kappaleen pinnoittamiseen, jolloin siitä käytetään termiä päällehitsaus. Päällehitsauksella voidaan korjata kuluneita kappaleita alkuperäisen veroisiksi.

Yleisimmät kaarihitsausprosessit ovat:

  • puikkohitsaus (No 111)
  • MAG-hitsaus (No 135)
  • MIG-hitsaus (No 131)
  • MAG-täytelankahitsaus (No 136)
  • jauhekaarihitsaus (No12)
  • TIG-hitsaus (No 141)
  • plasmahitsaus (No 15)

Suluissa olevat numerotunnukset ovat standardin SFS-EN24063 mukaisia tunnusnumeroita hitsausprosesseille. Muita hitsausprosesseja ovat vielä mm. vastushitsaus (piste, kiekko- ja käsnähitsaus), kuonahitsaus, kaasukaarimuottihitsaus, kitkahitsaus, laserhitsaus ja elektronisuihkuhitsaus.

x
x

x

Loading..